Edessä mukava työpäivä?

Kirjoitus on luettavissa myös Suomen työnohjaajat ry:n sivuilta.

https://www.suomentyonohjaajat.fi/blogi/edessa-mukava-tyopaiva/

 

Kaikki havaitsemamme asiat tai ilmiöt synnyttävät meissä aina enemmän tai vähemmän tarkkoja mielikuvia. Mielikuva käsitteenä on oivallinen, koska siinä yhdistyy käsite mieli ja kuva. Arkisesti voimme ajatella, että asiat ja ilmiöt synnyttävät mielessämme eräänlaisia kuvia. Mieli hahmottaa varsin nopeasti jonkin kuvauksen ajattelun kohteena olevasta asiasta tai ilmiöstä. Meillä kaikilla työssäkäyvillä on omia mielikuvia työpaikastamme, työyhteisöstämme tai työstämme. Mielikuvamme voivat olla sävyltään myönteisiä, kielteisiä tai neutraaleja. Mielikuvamme eivät synny tyhjästä, vaan ne ovat syntyneet mielessämme saamiemme kokemusten ja käsitystemme vaikutuksesta. Kokemustemme ja käsitystemme syntyyn taas vaikuttavat paljon omat tunnekokemuksemme työstä ja työyhteisöstä.

 

Ennakkomielikuvat virittävät

Mielikuviamme ohjaavat siis omat tunteemme. Tähänkin yhteyteen sopii hyvin suhdekeskeinen tarkastelu. Ihminen tarkastelee todellisuutta ja siihen liittyviä asioita rationaalisesti, järjellään selittäen, tunnesuhteena, ja asenne- ja arvosuhteena. Millaisia tunteita asia minussa herättää? Mitä tämä asia minulle merkitsee? Lähtiessämme töihin mielemme ikään kuin automaattisesti alkaa tuottaa ennakkomielikuvia työpäivästä ja päivän tapahtumista. Mikä minua odottaa? Millaisia kokouksia tai palavereja on alkamassa? Ennakkomielikuvat suuntaavat ja virittävät meitä tulevaan. Näihin ennakkomielikuviin voi sisältyä monenlaisia tunnesävyjä: epävarmuutta, ahdistuneisuutta, odotusta, mutta myös mahdollisesti iloa ja aitoa sisäiseen motivaatioon liittyvää merkityksellisyyttä. Tämä työpäivä sisältää kiinnostavan palaverin tai onkin ”ei mitään ihmeellistä -päivä” ja vielä perjantaikin. Tyypillistä myös on, että ennakkomielikuvamme muuttuvat päivän aikana. Työpäivästämme tulikin toisenlainen, kuin kuvittelin aamulla.

 

Jumiuttava tyytymättömyys

Mielikuvamme työstä tai työyhteisöstä ovat eräänlaista kevyttä + tai – merkkistä energiaa meissä. Nämä mielikuvamme vaikuttavat meissä ja meidän toimintaamme. Myönteiset mielikuvat energisoivat ja olemme toimeliaita ja kommunikoimme aktiivisesti kollegoja tavatessa. Mikäli mielikuvamme ovat jollakin tavalla toisentyyppisiä, olemme jo töihin mennessä varautuneempia. Työhön, työyhteisöön ja työtovereihin liittyvät mielikuvamme voivat olla myös jumittuneita, ja niitä voi olla vaikea muuttaa. Yksipuolisten mielikuvien taustasyynä voi olla pitkään jatkunut tyytymättömyys työtä tai työyhteisöä kohtaan. Työ ei vastaakaan enää omia sisäisiä tarpeita tai meillä on työyhteisön ihmissuhteissa ongelmia. Yhteistyö ei sujukaan jonkun kanssa sujuvasti tai koemme ulkopuolisuuden tunnetta suhteessa toisiin. Työpaikan ihmissuhteisiin liittyvien kuormitustekijöiden on todettu selittävän yli 80 prosenttia epämiellyttävistä mielialan vaihteluista työpäivän aikana.

 

Vaikuta mielikuviisi

On tärkeä tiedostaa, että voimme itse muokata myös ennakkomielikuviamme. Entä jos heti aamusta ajattelen, että tästähän tulee hyvä päivä tai haastavasta palaverista kyllä suoriudun. Urheiluvalmennuksesta tiedämme, että monen urheilijan kohdalla mielikuvaharjoittelusta on hyötyä kilpailuun valmistautumisessa, kun suorituksen eri vaiheita mielen tasolla käsitellään ja kuvataan. Mielikuvaharjoittelussa on havaittu, että sisäisellä puheella on iso vahvistava merkityksensä. ”Voimme puhua itsellemme ja siten muokata mielikuviamme haluamaamme suuntaan. Kun muutamme sisäisen puheemme sisältöä, se muuttaa vähitellen meitä itseämme.” Voimme puhua itsellemme ja siten muokata mielikuviamme haluamaamme suuntaan. Kun muutamme sisäisen puheemme sisältöä, se muuttaa vähitellen meitä itseämme. On tärkeää tiedostaa, miten puheemme työstä ja työyhteisöstä vaikuttaa meihin: muutumme yhä enemmän puheemme kaltaiseksi. On siis tärkeää löytää aikaa puhua työstä työkaverien kanssa. Keskustelutaito tai sen puute ilmentää työyhteisöä.

 

Työnohjaukseen varattu aika on erityisen hyvä paikka kuunnella omia ja muiden ajatuksia ja mielikuvia työstä. On lupa puhua, kuunnella ja saada oivalluksia. Hyvinvoiva työyhteisö kykenee leikittelemään mielikuvilla ja kielikuvilla huumorin sävytteisesti ja samanaikaisesti kykenee toimimaan tehokkaasti ja työhön keskittyen.

 

Kirjoittaja on kasvatustieteen tohtori, työyhteisökouluttaja ja työnohjaaja STOry.

 

Lähteet

Heikkilä, J-P., Hyyppä, H. & Puutio, R. (toim.) 2009. Yhteisön lumo. Systeemisiä kytkeytymisiä. Metanoia Instituutti.

Juuti, P. 2020. Poista paha olo -Tule siksi mitä parhaimmillasi voit olla. Basam Books.

Räisänen, K. & Roth, K. 2012. Hankalat tyypit työelämässä. Työterveyslaitos.

 © Ilkka Uusitalo  |  Tietosuojaseloste  |  Palvelun toteutus: JPmedia

 

Evästeet